"EI MUSTA TUNTUNUT, ETTÄ MÄ OISIN OLLUT PAHANTEKIJÄ KUITENKAAN." Haastattelututkimus journalistien tunteista ja kokemuksista Kauhajoen kouluammuskeluista.

Tämä pro gradu-tutkielma tarkastelee journalistien kokemuksia ja tunteita Kauhajoen kouluammuskeluista syksyllä 2008. Tutkielma selvittää tunteita, joita journalistit kävivät läpi työkeikan aikana ja sen jälkeen, vielä sittenkin kun he olivat palanneet takaisin arkityöhönsä. Työ tarkastelee sitä, millaiseksi kokemukseksi kouluammuskeluista raportoiminen journalisteille muodostui ja miten he kokivat tilanteen paikan päällä. Tässä työssä eritellään, millaisena toimittajat näkevät oman työnsä traagisessa tapahtumassa, miten he kokevat oman työnsä merkityksen ja mitä he ajattelevat mahdollisista tulevaisuuden kriiseistä. Tutkimus perustuu kolmentoista journalistin teemahaastatteluun. Osa heistä työskentelee Kauhajoen lähistöllä maakuntatoimittajina ja osa valtakunnallisissa medioissa joko Helsingissä tai Tampereella. Haastateltavien joukossa on neljä esimiestä, kolme valokuvaajaa ja kuusi toimittajaa yhteensä kuudesta eri tiedotusvälineestä. Haastateltavat valittiin sen perusteella, että he kaikki ovat olleet joko paikan päällä Kauhajoella uutisoimassa kouluammuskeluista tai johtamassa uutisointia toimituksessa. Työn teoriaosa on jäsennetty psykologisesta kirjallisuudesta ja psykologiasta tunnetuista termeistä. Lisäksi teoreettista puolta tarkastellaan journalistisen ammatti-identiteetin ja etiikan kautta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Niissä tarkastellaan journalistien työtehtäviä Kauhajoella, heidän oleskeluaan ja kokemuksiaan paikkakunnalla, heidän ajatuksiaan omasta työstään ja ammatti-identiteetistään sekä eettisistä pohdinnoista ja toimittajien läpikäymiä tunteita ja reaktioita Kauhajoella ja työkeikan jälkeen. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että erityisesti maakuntatoimittajat, joilla ei ollut aiempaa kriisikokemusta, kokivat Kauhajoen kouluammuskelut hyvin raskaasti. He kävivät tapahtunutta läpi pitkään ja se herätti heissä hyvin voimakkaita tunteita ja sai heissä aikaan myös fyysisiä reaktioita. Pääkaupunkiseudulla työskentelevät journalistit eivät kokeneet kouluammuskelukeikkaa yhtä raskaasti. Syynä oli se, että heillä on aiempaa kokemusta erilaisista kriiseistä. Tapahtuma ei myöskään koskettanut heitä niin läheisesti, koska he eivät asu alueella tai tunne yhtäkään uhria tai heidän omaistaan, kuten osa maakuntatoimittajista tunsi. Tutkimuksessa selvisi myös, että toimittajille on tärkeää käydä läpi omia tunteita ja kokemuksia debriefing-istunnoissa. Asiasanat:Kriisijournalismi, kriisi, Kauhajoen kouluammuskelut, tunteet, ammatti-identiteetti, etiikka, debriefin